Kuka naimisissa Ashayet?

Ashayet or Ashait (fl. c. 2025 BC) was an ancient Egyptian queen consort, a wife of Mentuhotep II in the 11th Dynasty. Her tomb (DBXI.17) and small decorated chapel were found in Mentuhotep II's Deir el-Bahari temple complex. The shrine and burial of Ashayet was found along with the tombs of four other women in their 20s, Henhenet, Kawit, Kemsit, Sadeh, and a young girl, Mayet. However, it is likely that there were three other additional shrines that were destroyed in the expansions of Mentuhotep II's burial complex. The nine shrines were built in the First Intermediate Period, prior to Mentuhotep II's reunification of Egypt. She and three other women of the six bore queenly titles, and most of them were Priestesses of Hathor. The location of their burial is significant to their titles as Priestesses of Hathor as the cliffs of Deir el-Bahri were sacred to Hathor from the Old Kingdom onwards.

Her titles were: King's Beloved Wife (ḥmt-nỉswt mrỉỉ.t=f ), King's Sole Ornament (ẖkr.t-nỉswt wˁtỉ.t), Priestess of Hathor (ḥm.t-nṯr ḥwt-ḥrw), Priestess of Hathor, great of kas, foremost in her places (ḥm.t-nṯr ḥwt-ḥrw wr.t m [k3.w]=s ḫntỉ.t m swt=s), Priestess of Hathor, great of kas, foremost in her places, Lady of Dendera (ḥm.t-nṯr ḥwt-ḥrw nb.t ỉwn.t wr.t k3.w=s ḫntỉ.t m swt=s).

Ashayet's stone sarcophagus (JE 47267) contained a wooden coffin (JE 47355) and a wooden statue was also located in the tomb; they are now in the Egyptian Museum in Cairo. Her stone sarcophagus is particularly well known for the exterior relief and painted interior. The painted interior was copied as tempera on paper facsimiles by Charles K. Wilkinson in Gurna in 1926. The facsimiles are now found in the Metropolitan Museum of Art, New York, but were never published. In the interior decoration of two Medjay women, Federtyt and Mekhenet, are depicted and named as part of Ashayet's household. Depictions of her three female scribes were named and depicted in same publisher. Liszka interprets this as this elite woman was in charge of her own household and choices of commissioned art for her depiction of afterlife. It has been posited that Ashayet herself was a Nubian elite woman living as queen in Egypt.

Mentuhotep II, myös Nebhepetre, oli 11. dynastian faarao, joka hallitsi noin 2008 eaa. – 1957 eaa. tai 2049 – 1999 eaa. Mentuhotep oli aluksi vain eteläisen Egyptin hallitsija, mutta onnistui yhdistämään Ylä-Egyptin ja Ala-Egyptin uudelleen kukistamalla kilpailijansa ja aloitti keskivaltakuntana tunnetun ajanjakson. Torinon papyruksen mukaan hän olisi hallinnut 51 vuotta. Mentuhotep II:sta pidetään yhtenä muinaisen Egyptin suurimmista hallitsijoista.

Hänen vanhempansa olivat faarao Intef III ja kuningatar Jah. Noustessaan valtaistuimelle Mentuhotep hallitsi Ylä-Egyptiä, joka ulottui Assuanista Thinisiin. Thinis sijaitsi noin 145 kilometriä pohjoiseen pääkaupunki Thebasta. Ylä-Egypti oli ollut noin 60 vuotta ajoittaisessa sodassa Keski- ja Ala-Egyptin valtakunnan kanssa, jonka pääkaupunki oli Herakleopolis Megale. Kummankin valtakunnan pyrkimyksenä oli hallita koko maata.

Valtakautensa 14. hallintovuotena Mentuhotep II käynnisti hyökkäyksen Herakleopolista vastaan. Sodan kulusta ei ole tarkempia tietoja, mutta Mentuhotepin joukkoja auttoi se, että vihollisen pääkaupungissa tapahtui hallitsijoiden vaihdos. Viimeistään vuonna 1968 eaa. Mentuhotep oli valloittanut Herakleopoliin ja yhdistänyt koko Egyptin valtansa alle. Seuraavina vuosina taistelut jatkuivat pohjoisessa beduiineja vastaan, jotka tekivät ryöstöretkiä Niilin suistoalueelle. Nubian pohjoisosat liitettiin Egyptiin Mentuhotepin kauden loppupuolella. Mentuhotep teki myös sotaretken Libyaan sekä soti Siinain beduiineja vastaan. Deir el-Bahrin kivilohkareessa mainitaan keitaiden ja Ala-Nubian liittäminen Egyptiin. Henenun pylväässä mainitaan kostoretki beduiineja vastaan ja retki Libyaan, josta tuotiin saaliina puuta.

Yhdistymisen varmistamiseksi Mentuhotep alisti Keski-Egyptin paikalliset kuvernöörit, joista useimmat hän kuitenkin jätti virkaansa. Thebasta tuli valtakunnan pääkaupunki, ja Mentuhotepin uskolliset kannattajat saivat keskushallinnon tärkeimmät virat. Mentuhotep myös armahti ne kukistetut vihollisensa, jotka osoittivat lojaalisuutta uutta hallintoa kohtaan.

Egyptin yhdistymistä seurasi kaupan ja rakennustoiminnan valtava kiihtyminen. Mentuhotep rakensi temppeleitä useisiin paikkoihin Ylä-Egyptissä, mutta niistä on säilynyt vain vähäisiä jäänteitä. Thebaan hän rakennutti loisteliaan temppelin ja hautakompleksin. Sitä ympäröivät kukkulat olivat täynnä hänen virkamiestensä hautoja. Ilmeisesti Mentuhotep myös palautti kauppasiteet Puntin maan kanssa.

Mentuhotep II jätti kuollessaan seuraajalleen Sankhkare Mentuhotep III:lle yhdistyneen ja kukoistavan valtakunnan.