Kuka naimisissa Oona Chaplin?

Oona Chaplin, o.s. O’Neill, (14. toukokuuta 1925 Bermuda – 27. syyskuuta 1991 Corsier-sur-Vevey, Sveitsi) oli Nobel- ja Pulitzer-palkitun näytelmäkirjailijan Eugene O’Neillin tytär ja elokuvalegenda Charles Chaplinin neljäs ja viimeinen vaimo.

O’Neill oli isänsä toinen lapsi tämän avioliitosta kirjailija Agnes Boultonin kanssa. Hänellä oli myös vanhempi veli Shane (1918–1977) sekä kaksi vanhempaa sisarusta vanhempiensa edellisistä avioliitoista. Vanhemmat erosivat vuonna 1929, minkä jälkeen O’Neill tapasi isäänsä enää harvoin. Hän asui lapsuutensa Point Pleasantissa, New Jerseyn osavaltiossa äitinsä ja isoveljensä kanssa. Kesät perhe vietti Bermudalla.

O’Neill kävi Brearleyn lukiota New Yorkissa, mistä hän valmistui vuonna 1942. Hän pääsi opiskelemaan Vassar Collegeen, mutta kieltäytyi paikasta tavoitellakseen uraa näyttelijänä. Hänet valittiin New Yorkin vuoden 1942 debytantiksi, minkä tuoma julkisuus johti työtarjouksiin eri elokuvastudioilta. Isänsä vastustuksen takia hän ei kuitenkaan pystynyt ottamaan tarjouksia vastaan. O’Neill sai kuitenkin pienen osan kesällä 1942 New Jerseyssä esitetystä näytelmästä Pal Joey, joka ei kuitenkaan menestynyt. Myöhemmin samana kesänä hän lähti Hollywoodiin, missä toivoi voivansa aloittaa uran elokuvanäyttelijänä. Hän esiintyi pienessä osassa ystävänsä aviomiehen, kirjailija William Saroyanin, näytelmässä The Time of Your Life San Franciscossa ja sai Hollywoodissa ainoan koekuvauksensa Eugene Frenken elokuvaan The Girl from Leningrad.

Vuoden 1942 lopussa O’Neill tutustui Charles Chapliniin, joka alkoi opettaa hänelle näyttelemistä. He aloittivat myös suhteen, ja avioituivat kesällä 1943 O’Neillin täysi-ikäistyttyä. Avioliitto herätti paljon kohua parin 36 vuoden ikäeron takia ja koska Chaplinin entinen naisystävä Joan Barry oli juuri nostanut häntä vastaan isyyssyytteen. Eugene O’Neill katkaisi välit tyttäreensä lopullisesti avioliiton jälkeen ja teki hänet perinnöttömäksi.

Liitto oli onnellinen ja kesti aina Chaplinin kuolemaan vuonna 1977 asti. Heille syntyi kahdeksan lasta: Geraldine (s. 1944), Michael (s. 1946), Josephine (s. 1949), Victoria (s. 1951), Eugene (s. 1953), Jane (s. 1957), Annette (s. 1959) ja Christopher (s. 1962). O’Neill jätti avioiduttuaan urahaaveensa ja keskittyi vaimon rooliin. Perheen muutettua Yhdysvalloista Sveitsiin vuonna 1953 hän luopui Yhdysvaltain kansalaisuudestaan ja otti aviomiehensä Britannian kansalaisuuden.

Chaplinin kuoltua O’Neill asui vuorotellen Sveitsissä ja New Yorkissa, mistä oli ostanut asunnon. Hän kärsi vakavasta alkoholiongelmasta ja kuoli vuonna 1991 haimasyöpään.

Charles ”Charlie” Spencer Chaplin (16. huhtikuuta 1889 Lontoo, Englanti, Yhdistynyt kuningaskunta – 25. joulukuuta 1977 Corsier-sur-Vevey, Sveitsi) oli koomikko ja elokuvan varhaiskauden merkittävimpiä näyttelijöitä ja ohjaajia. Hän oli syntyjään britti, mutta työskenteli suurimman osan urastaan Yhdysvalloissa. Hänet tunnetaan erityisesti roolistaan Pikku kulkurina (engl. The Little Tramp), joka oli herrasmiehen tavat ja arvokkuuden omaava maankiertäjä. Kulkurin ikoniset tunnusmerkit olivat liian pieni takki, liian isot housut ja kengät, knalli, bambukeppi sekä viikset.

Chaplin oli etenkin mykkäelokuvan monitaitoisimpia henkilöitä: hän näytteli, ohjasi, käsikirjoitti, tuotti ja lopulta myös sävelsi elokuviensa musiikin. Hän oli myös yksi United Artists -elokuvayhtiön perustajista, ja hänellä oli oma studio, joten hän pystyi tuottamaan elokuvansa täysin itsenäisesti.

Chaplin aloitti elokuvauransa vuonna 1914 ja esiintyi aluksi Keystone-, Essanay-, Mutual- ja First National -elokuvayhtiöiden lyhytelokuvissa. 1920-luvulla hän ryhtyi tekemään pitkiä mykkäelokuvia, joista tunnetuimpia ovat Kultakuume (1925), Kaupungin valot (1931) ja Nykyaika (1936). Hän siirtyi menestyksekkäästi äänielokuvaan poliittisella satiirillaan Diktaattori (1940), mutta 1940-luvulla uraa varjostivat yksityiselämän skandaalit ja kommunismiepäilyt. Chaplinin mentyä vuonna 1952 elokuvansa Parrasvalot ensi-iltaan Lontooseen maahanpaluulupa Yhdysvaltoihin peruttiin, ja hän jäi loppuelämäkseen asumaan Eurooppaan.