Kuka naimisissa Muhammed?

Muhammed (arab. محمد‎, Muḥammad; koko nimi Abū l-Qāsim Muḥammad ibn ʿAbd Allāh ibn ʿAbd al-Muṭṭalib ibn Hāšim, arab. ابو القاسم محمد ابن عبد الله ابن عبد المطلب ابن هاشم‎; noin 570 Mekka – 8. kesäkuuta 632 Medina) on islamin profeetta. Islaminuskon mukaan on olemassa ainoastaan yksi Jumala, jonka lopullisen ja täydellisen ilmoituksen Muhammed välitti ihmiskunnalle ilmestyksissään ja esikuvallaan.

Islamilainen perimätieto kertoo, että Arabian niemimaalla elänyt Muhammed alkoi saada vuonna 610 ilmestyksiä, joista koottiin hänen kuolemansa jälkeen Koraani. Muhammed saarnasi aluksi Mekassa, mutta vuonna 622 hän joutui pakenemaan yli 400 kilometrin päähän Jathribin (Medinan) keitaalle. Medinassa Muhammedista tuli myös valtionjohtaja, ja hän yhdisti valloituksillaan suurimman osan Arabian niemimaasta. Sota Mekkaa vastaan päättyi kaupungin valloitukseen vuonna 630. Perimätiedon mukaan Muhammed kuoli Medinassa vuonna 632.

Muhammedin nimiin pannut saavutukset ovat poikkeuksellisia, sillä hänen katsotaan paitsi perustaneen maailmanuskonnon, myös antaneen sille omaan esikuvaansa perustuvan jumalallisen lain, šarian, sekä perustaneen islamilaisen valtion, josta kasvoi Lähi-idän suurvalta. Monissa arvioissa Muhammedia onkin pidetty kaikkien aikojen vaikutusvaltaisimpana ihmisenä.

Muhammedin poikkeuksellisista saavutuksista huolimatta hänet tunnetaan ensisijaisesti vain islamilaisista lähteistä, jotka nekin alkavat puhua Muhammedista vasta yli sata vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Kaikki, mitä Muhammedin elämäkerrasta tiedetään, on peräisin Ibn Ishaqin 700-luvun puolivälin jälkeen kirjoittamasta elämäkerrasta. Sitä täydentää 800-luvulla kooottu hadith-muotoinen perimätieto. Muslimit katsovat, että myös Koraani kertoo Muhammedista, jolloin luotetaan Ibn Ishaqista alkaneeseen tapaan tulkita Koraanin tekstejä. Sana ”muhammed” esiintyy Koraanissa vain neljä kertaa.

Tietolähteenä islamilainen perimätieto on jakanut tutkijoita. Osa pitää sitä luotettavana ellei toisin todisteta, toiset taas epäluotettavana, ellei toisin todisteta. Epäilijöiden mukaan kukaan ei tiedä, mitkä kertomukset ovat tosia ja mitkä keksittyjä. Osa skeptikoista on torjunut Muhammedin historiallisuuden ja katsoo, että Muhammedin hahmo syntyi vasta 700-luvulla osana abbasidien valtionuskontoa.

Khadīja bint Khuwaylid (arab. خديجة بنت خويلد‎‎, n. 555–620) oli islamin uskonnon profeetan Muhammedin ensimmäinen vaimo. Khadija oli ensimmäinen islamiin kääntynyt henkilö. Muslimit pitävät häntä yhtenä ”uskovien äideistä”, joita olivat sellaiset Muhammedin vaimot, jotka ovat mukana joissakin hadith-kertomusten isnadeista.

Khadija oli naimisissa kolmesti, ja hänellä oli lapsia jokaisesta avioliitosta. Näistä liitoista kaksi ensimmäistä päättyi Khadijan jäätyä leskeksi. Muhammedin kanssa hän meni naimisiin vuonna 595. He saivat kaksi poikaa ja neljä tytärtä, mutta joidenkin šiialaislähteiden mukaan heillä olisi ollut vain yksi yhteinen tytär, Fatima Zahra, ja muut kolme tytärtä olisivat olleet joko Khadijan aiemmasta avioliitosta tai tämän sisaren lapsia, joita Muhammed olisi kohdellut kuin he olisivat olleet hänen omiaan. Vain heidän tyttärensä elivät aikuisikään asti.

Khadija kuoli ramadanina kolme vuotta ennen Muhammedin pakoa Medinaan. Hän oli kuollessaan 65-vuotias. Khadija haudattiin al-Hajunin hautausmaalle Mekkaan

Khadija bint Khuwaylid (Arabic: خَدِيجَة بِنْت خُوَيْلِد) (c. 554 – November 619) was the first wife of Muhammad. Born into an aristocratic clan of the Quraysh, she was an affluent merchant in her own right and was known to have a noble personality within her tribe. She employed Muhammad to manage a trade caravan to Syria and, impressed by his skills, subsequently offered him marriage, which he accepted.

The couple had two sons, Qasim and Abd Allah, and four daughters, Zaynab, Ruqayya, Umm Kulthum and Fatima. In the aftermath of Muhammad's first revelation, Khadija is credited to have been the first convert to Islam. She continued to support her husband throughout her life and died in November 619 (Ramadan BH 3); the year was reportedly termed the "Year of Sorrow" by Muhammad. Her remains are located at the al-Mu'alla in Mecca and attract many Muslims for ziyarat.

Honored by Muslims as one of the "Mother of the Believers", Khadija is considered as one of the four "ladies of heaven" alongside Fatima, Asiya, the wife of the Pharaoh, and Mary, mother of Jesus. According to Sunni Muslim tradition, Khadija had married thrice before Muhammad.

Sawda bint Zam'a (Arabic: سودة بنت زمعة) was the second wife of Muhammad and regarded as "Umm-ul-Mu'mineen" (Arabic: أمّ المؤمنين, romanized: ʾumm al-muʾminīn), "Mother of the Believers".

Aiša bint Abu Bakr (arab. عائشة‎, ʿāʾ'isha; 614 Mekka – heinäkuu 678 Medina) oli islamin profeetta Muhammedin kolmas vaimo ja Muhammedin läheisen seuralaisen ja ensimmäisen kalifin Abu Bakrin tytär. Aišaa kutsutaan Muhammedin lempivaimoksi, sillä profeetalla oli muitakin vaimoja, Ibn Hishamin mukaan kolmetoista.

Aiša tunnetaan eräiden muiden Muhammedin vaimojen tapaan ”uskovien äitinä” (arab. أمّ المؤمنين‎, umm-al-mu'minīn). Nimitys tulee Koraanista, jossa todetaan: ”Profeetta on lähempänä uskovia kuin he toisiaan, ja hänen vaimonsa ovat heidän äitejään” (suura 33:6). Uskovien äideiksi kutsutaan niitä Muhammedin vaimoja, joiden nimet esiintyvät ainakin joidenkin hadithien kertojaketjuissa. Aiša esiintyy lähteenä 1 500–2 400:ssa Muhammedista kertovassa hadithissa, mikä on moninkertaisesti enemmän kuin kenenkään muun vaimon kohdalla.

Zaynab bint Khuzayma (Arabic: زينب بنت خزيمة) (c. 596 – 625), also known as Umm al-Masākīn (Arabic: أم المساكين, "Mother of the Poor"), was the fifth wife of Muhammad. As a result of her early death, less is known about her than about his other wives.

Hafsa bint Umar (Arabic: حفصة بنت عمر, romanized: Ḥafṣa bint ʿUmar; c. 605–665) was the fourth wife of Muhammad and a daughter of the second caliph Umar (r. 634–644). In Islamic writings, her name is thus often prefixed by the title "Mother of the Believers" (Arabic: أمّ المؤمنين, romanized: ʾumm al-muʾminīn).

Zaynab bint Jaḥsh (Arabic: زينب بنت جحش; c. 590–641) was the first cousin and the seventh wife of Muhammad and therefore, considered by Muslims to be a Mother of the Believers.

Juwayriya bint al-Harith (Arabic: جويرية بنت الحارث, romanized: Juwayriyyah bint al-Ḥārith; c. 608–676) was the eighth wife of Muhammad and so, considered to be a Mother of the Believers. She was from the Banu Mustaliq clan, and her father al-Harith was the chief of the clan.

Ramla bint Abi Sufyan ibn Harb (Arabic: رَمْلَة بِنْت أَبِي سُفْيَان ٱبْن حَرْب, romanized: Ramla bint Abī Sufyān ibn Ḥarb; c. 589 or 594–665), commonly known by her kunya Umm Habiba (Arabic: أُمُّ حَبِيبَة, romanized: Umm Ḥabība), was a wife of Muhammad.

Maymuna bint al-Harith al-Hilaliyya (Arabic: مَيْمُونَة ٱبْنَت ٱلْحَارِث ٱلْهِلَالِيَّة, romanized: Maymūna bint al-Ḥārith al-Hilālīyya; c. 594–671), was the eleventh and final wife of Muhammad. Her original name was Barra (Arabic: بَرَّة), which she changed to Maymuna—meaning "good tidings"—upon converting to Islam and marrying him, as his marriage to her marked the first time in seven years when he could enter his hometown of Mecca from Medina.

Hind bint Abi Umayya (Arabic: هِنْد ابِنْت أَبِي أُمَيَّة, Hind ʾibnat ʾAbī ʾUmayya, c. 580 or 596 – 680 or 683), better known as Umm Salama (Arabic: أُمّ سَلَمَة) or Hind al-Makhzūmiyya (Arabic: هِنْد ٱلْمَخْزُومِيَّة) was the sixth wife of Muhammad.

"Umm Salama" was her kunya meaning, "mother of Salama". She was one of the most influential female companions of Muhammad. She is recognized largely for recalling numerous Hadiths, or sayings and narrations attributed to Muhammad. Twelver Shia Muslims believe that Umm Salama was Muhammad's most important wife after Khadija.

Raihana bint Zaid ibn Amr, ريحانة بنت زيد بن عمرو / Raiḥāna bint Zaid b. ʿAmr, († 631 (im Jahr 10, nach der islamischen Zeitrechnung)) war Sklavin und – nach manchen Quellen – später eine Ehefrau Mohammeds.

Safiyya bint Huyayy (c. 610/614 – 664/672) was the tenth wife of Muhammad. Born in Yathrib to the Banu Nadir, one of the Jewish tribes of Arabia, Safiyya's father Huyayy ibn Akhtab and husband Kinana ibn al-Rabi were killed at the Battle of Khaybar in 628, after which she was taken captive by the early Muslims and subsequently married to the Muhammad. Like other wives of Muhammad, she is known to Muslims as a "Mother of the Believers" and is buried at the al-Baqi cemetery in Medina.

Maria la Copte (arabe : مَارِيَّة ٱلْقِبْطِيَّة, Māriyyah al-Qībtīyyāh) (morte en 637) est une esclave chrétienne égyptienne d’ethnie copte (chrétienne) capturée envoyée par Al-Muqawqis, aussi nommé Mouquauquès au prophète Mahomet pour devenir sa concubine et de leur relation naît Ibrahim.

Maria la Copte a marqué la mémoire musulmane et est citée tant sur les questions de genre que sur celle des relations avec les chrétiens. Présente dans les sources écrites à partir du IX^e siècle, elle est considérée, par la recherche islamologique, comme une figure littéraire, probablement fictionnelle.^{[réf. souhaitée]}