Kuka naimisissa Kemsit?

Kemsit (fl. c. 2025 BC) was an ancient Egyptian queen consort, the wife of king Mentuhotep II of the 11th Dynasty. Her tomb (TT308) and small decorated chapel were found in her husband's Deir el-Bahari temple complex, behind the main building, along with the tombs of five other ladies, Ashayet, Henhenet, Kawit, Sadeh and Mayet. Most of them were priestesses of Hathor, so it is possible that they were buried there as part of the goddess's cult, but it is also possible that they were the daughters of nobles the king wanted to keep an eye upon.

Only parts of her sarcophagus have been found, these are now in the Egyptian Museum in Cairo.

The queen was also depicted on reliefs in the funerary temple of her husband Mentuhotep II. These depictions are today heavily destroyed, but it seems that she appeared in a scene showing a row of royal women. On the preserved fragments, she is shown behind queen Kawit. Her title in the depiction is King's Beloved Wife.

Kemsit may have been of Nubian origin, as indicated by depictions that show her face as black or dark pink.

Her titles were: King's Beloved Wife (ḥmt-nỉswt mrỉỉ.t=f ), King's Ornament (ẖkr.t-nỉswt), King's Sole Ornament (ẖkr.t-nỉswt wˁtỉ.t), Priestess of Hathor (ḥm.t-nṯr ḥwt-ḥrw).

Mentuhotep II, myös Nebhepetre, oli 11. dynastian faarao, joka hallitsi noin 2008 eaa. – 1957 eaa. tai 2049 – 1999 eaa. Mentuhotep oli aluksi vain eteläisen Egyptin hallitsija, mutta onnistui yhdistämään Ylä-Egyptin ja Ala-Egyptin uudelleen kukistamalla kilpailijansa ja aloitti keskivaltakuntana tunnetun ajanjakson. Torinon papyruksen mukaan hän olisi hallinnut 51 vuotta. Mentuhotep II:sta pidetään yhtenä muinaisen Egyptin suurimmista hallitsijoista.

Hänen vanhempansa olivat faarao Intef III ja kuningatar Jah. Noustessaan valtaistuimelle Mentuhotep hallitsi Ylä-Egyptiä, joka ulottui Assuanista Thinisiin. Thinis sijaitsi noin 145 kilometriä pohjoiseen pääkaupunki Thebasta. Ylä-Egypti oli ollut noin 60 vuotta ajoittaisessa sodassa Keski- ja Ala-Egyptin valtakunnan kanssa, jonka pääkaupunki oli Herakleopolis Megale. Kummankin valtakunnan pyrkimyksenä oli hallita koko maata.

Valtakautensa 14. hallintovuotena Mentuhotep II käynnisti hyökkäyksen Herakleopolista vastaan. Sodan kulusta ei ole tarkempia tietoja, mutta Mentuhotepin joukkoja auttoi se, että vihollisen pääkaupungissa tapahtui hallitsijoiden vaihdos. Viimeistään vuonna 1968 eaa. Mentuhotep oli valloittanut Herakleopoliin ja yhdistänyt koko Egyptin valtansa alle. Seuraavina vuosina taistelut jatkuivat pohjoisessa beduiineja vastaan, jotka tekivät ryöstöretkiä Niilin suistoalueelle. Nubian pohjoisosat liitettiin Egyptiin Mentuhotepin kauden loppupuolella. Mentuhotep teki myös sotaretken Libyaan sekä soti Siinain beduiineja vastaan. Deir el-Bahrin kivilohkareessa mainitaan keitaiden ja Ala-Nubian liittäminen Egyptiin. Henenun pylväässä mainitaan kostoretki beduiineja vastaan ja retki Libyaan, josta tuotiin saaliina puuta.

Yhdistymisen varmistamiseksi Mentuhotep alisti Keski-Egyptin paikalliset kuvernöörit, joista useimmat hän kuitenkin jätti virkaansa. Thebasta tuli valtakunnan pääkaupunki, ja Mentuhotepin uskolliset kannattajat saivat keskushallinnon tärkeimmät virat. Mentuhotep myös armahti ne kukistetut vihollisensa, jotka osoittivat lojaalisuutta uutta hallintoa kohtaan.

Egyptin yhdistymistä seurasi kaupan ja rakennustoiminnan valtava kiihtyminen. Mentuhotep rakensi temppeleitä useisiin paikkoihin Ylä-Egyptissä, mutta niistä on säilynyt vain vähäisiä jäänteitä. Thebaan hän rakennutti loisteliaan temppelin ja hautakompleksin. Sitä ympäröivät kukkulat olivat täynnä hänen virkamiestensä hautoja. Ilmeisesti Mentuhotep myös palautti kauppasiteet Puntin maan kanssa.

Mentuhotep II jätti kuollessaan seuraajalleen Sankhkare Mentuhotep III:lle yhdistyneen ja kukoistavan valtakunnan.