Kuka naimisissa Anastasia Mannerheim?

Anastasia Nikolajevna Mannerheim (ven. Анастасия Николаевна Маннергейм, Anastasija Nikolajevna Mannerheim) o.s. Arapova (Арапова); 9. tammikuuta 1872 Moskova – 31. joulukuuta 1936 Pariisi) oli Carl Gustaf Emil Mannerheimin aviopuoliso ja vapaaherratar vuosina 1892–1919. Anastasija Nikolajevna oli venäläistä aatelissukua. Hänen vanhempansa olivat Moskovan ylipoliisimestari, sivusadjutantti kenraalimajuri Nikolai Ustinovitš Arapov ja tämän toinen vaimo Vera Aleksandrovna Kazakova.

Anastasija Arapova avioitui viisi vuotta vanhemman, Pietarissa Venäjän armeijan chevalierkaartissa palvelleen Mannerheimin kanssa 20-vuotiaana 2. toukokuuta 1892. Arapova oli ortodoksi ja Mannerheim luterilainen, joina he pysyivätkin. Anastasian molemmat vanhemmat olivat kuolleet, isä 1873 ja äiti 1890. Tutustuminen oli tapahtunut Mannerheimin palvelustoverin, Anastasijan serkun kautta. Avioliitto rikkaan kenraalin tyttären kanssa päätti rahavaikeuksista aiemmin kärsineen Mannerheimin taloudelliset ongelmat. Mannerheimien kotikieli oli ranska.

Pietarissa asuneeseen perheeseen syntyi kaksi tytärtä, Anastasie 1893 ja Sophie 1895. Kesällä 1894 syntyi lisäksi kuolleena poika.

Pojan kuolema oli avioliittoa vaurioittava tekijä. Äiti sulkeutui suruunsa, ja isä pakeni työhön. Liitto ei muutenkaan muodostunut onnelliseksi, sillä Mannerheim ei ollut uskollinen aviomies. Puolisoiden välit alkoivat heiketä jo vuoden 1896 tienoilla. Avioliitto päättyi käytännössä jo vuonna 1902 epäviralliseen asumuseroon. Anastasia Mannerheim oli 1900-luvun alussa puolitoista vuotta sotasairaanhoitajana Punaisen Ristin palveluksessa Venäjän kaukoidässä, jonka jälkeen hän jätti miehensä ja muutti tyttäriensä kanssa Ranskaan ja vuonna 1903 Kiinan kautta Yhdysvaltoihin molemmat lapsensa mukanaan. Virallisesti kenraali Mannerheim erosi vaimostaan kuitenkin vasta vuonna 1919 Hangon raastuvanoikeuden päätöksellä. Muistelmateoksessaan marsalkka Mannerheim omisti avioliitolleen ja vaimolleen ainoastaan yhden lauseen.

Mannerheimien tyttäret Anastasie ja Sophie elivät vanhempiensa avioeron jälkeen Britanniassa ja Ranskassa, jonne myös äiti Anastasia oli muuttanut. He pysyivät koko ikänsä naimattomina. Anastasia Mannerheim kuoli 1936 Pariisissa.

Carl Gustaf Emil Mannerheim (4. kesäkuuta 1867 Askainen – 27. tammikuuta 1951 Lausanne, Sveitsi) oli vapaaherra, itsenäisen Suomen toinen valtionhoitaja (1918–1919), kuudes presidentti (1944–1946), sotien aikainen puolustusvoimien ylipäällikkö (1918–1919 ja 1939–1945) ja Suomen marsalkka. Ennen Suomen itsenäistymistä Mannerheim palveli lähes kolmekymmentä vuotta Venäjän keisarillisessa armeijassa, jossa osallistui Venäjän–Japanin sotaan ja ensimmäisen maailmansodan itärintaman taisteluihin. Mannerheim käytti itsestään useimmiten etunimeä Gustaf.

Muiden toimiensa ohella Mannerheim johti Suomen Punaista Ristiä 30 vuotta ja perusti Mannerheimin Lastensuojeluliiton. Mannerheim on yksi itsenäisen Suomen historian keskeisistä henkilöistä, ja jo eläessään hän oli sekä maan arvostetuimpia että kiistellyimpiä ihmisiä. Vuonna 2004 hänet äänestettiin suurimmaksi suomalaiseksi Yleisradion Suuret suomalaiset -kilpailuohjelmassa.